Aloitin tämän harrastuksen aikoinaan valokuvallisten hevosten kanssa, kunnes vuoden 2009 tienoilla lipsuin hiljalleen piirrettyjen hevosten ihmeelliseen maailmaan. Nykyään omistan sekä valokuvallisia että piirrettyjä (+ hävyttömän paljon kuvattomia) hevosia: Hirttivaara on puhtaasti piirrostalli, Trullinummi valokuvallinen talli ja Rautkymissä piirrospollet ja valokuvalliset elelevät onnellisesti sekaisin.
Tässä postauksessa on siis ideana käydä lävitse valo- ja piirroskuvien plussat ja miinukset, ja nämähän perustuvat pitkälti siis omiin mielipiteisiini ja kokemuksiini.
Valokuvat
Oikeiden hevosten kuvat tuovat talliin ja sen hevosiin oleellisesti realistisemman ilmeen ja lienee helpompi kuvitella, että talli tosiaan olisi olemassa. Valokuvien avulla on myös mahdollista saada se ihana (edesmennyt) IRL hoidokki tai suosikkihevonen omaksi virtuaalisen hevosaliaksen turvin. Lisäksi jos käytät itse ottamiasi kuvia, kehityt varmasti myös valokuvaajana.
Yksi suuri ongelma valokuvallisten kanssa on se, että sopivaa kuvaa voi olla vaikea, joskus mahdoton, löytää. Ongelmaksi voi muodostua se, että kuvaa ei löydy juuri siitä haetusta rodusta/sukupuolesta/väristä ja kun kuva löytyy, se on todella huonolaatuinen (tämä ei tietenkään aina ole ongelma, ellet metsästä upeaa rakennekuvaa). Ja vaikka kuvan yksilö olisi muuten juuri se mitä etsit, se ei siltikään välttämättä vastaa sitä, millaiseksi virtuaalihevosesi mielessäsi ajattelit.
Muita valokuvien ongelmia on se, että monella muullakin voi olla sama tai lähes identtinen kuva. Kuvien etsiminen käy myös pidemmän päälle puuduttavaksi, varsinkin, jos etsintä on tuloksetonta. Ja kun hevosia on paljon, muodostuu lopulta ongelmaksi uusien kuvasivustojen löytäminen sekä kuvalupien kysely. Paitsi, jos harrastat kuvien kierrätystä.
Tässä postauksessa on siis ideana käydä lävitse valo- ja piirroskuvien plussat ja miinukset, ja nämähän perustuvat pitkälti siis omiin mielipiteisiini ja kokemuksiini.
Valokuvat
Oikeiden hevosten kuvat tuovat talliin ja sen hevosiin oleellisesti realistisemman ilmeen ja lienee helpompi kuvitella, että talli tosiaan olisi olemassa. Valokuvien avulla on myös mahdollista saada se ihana (edesmennyt) IRL hoidokki tai suosikkihevonen omaksi virtuaalisen hevosaliaksen turvin. Lisäksi jos käytät itse ottamiasi kuvia, kehityt varmasti myös valokuvaajana.
Yksi suuri ongelma valokuvallisten kanssa on se, että sopivaa kuvaa voi olla vaikea, joskus mahdoton, löytää. Ongelmaksi voi muodostua se, että kuvaa ei löydy juuri siitä haetusta rodusta/sukupuolesta/väristä ja kun kuva löytyy, se on todella huonolaatuinen (tämä ei tietenkään aina ole ongelma, ellet metsästä upeaa rakennekuvaa). Ja vaikka kuvan yksilö olisi muuten juuri se mitä etsit, se ei siltikään välttämättä vastaa sitä, millaiseksi virtuaalihevosesi mielessäsi ajattelit.
Muita valokuvien ongelmia on se, että monella muullakin voi olla sama tai lähes identtinen kuva. Kuvien etsiminen käy myös pidemmän päälle puuduttavaksi, varsinkin, jos etsintä on tuloksetonta. Ja kun hevosia on paljon, muodostuu lopulta ongelmaksi uusien kuvasivustojen löytäminen sekä kuvalupien kysely. Paitsi, jos harrastat kuvien kierrätystä.
Omaa laiskuutta ja saamattomuutta kuvien etisimisessä ei myöskään voi vähätellä.
Piirroskuvat
Piirroskuvissa on parasta se, että saat hevosesta juuri sen näköisen kuin haluatkin. Hevosellasi on myös varmasti uniikit ja persoonalliset kuvat. Vaikka käyttäisitkin valmislinejä, ne voi värittää miljoonalla eri tavalla, ja saat hevosestasi silti persoonallisen näköisen. Piirtäessäsi itse kuvat, kehityt myös taiteellisesti.
Piirroskuvan tekeminen on vaivalloisempaaa kuin valokuvan etsiminen. Vaikka mielessäsi olisi ihan huikean upea suunnitelma hevosesi kuvasta, toteutus ei aina mene nappiin, minkä lisäksi inspiraationpuute on varmasti yksi piirroshevosharrastajan suurimmista vitsauksista. Ongelmia voi tuottaa myös saamattomuus, tyytymättömyys oman työn jälkeen (etenkin verratessa omia piirroksia muiden kuviin) sekä hidastunut tai pysähtynyt kehitys piirtotaidoissa. Nämä aiheuttavat turhautumista ja edelleen mahdollisesti inspiraationpuutetta, ja näin oravanpyörä on valmis.
Suosittujen rotujen kohdalla tuntuu, että piirroskuvallisia hevosia myös ns. syrjitään. Esimerkiksi kun joku etsii hevoselleen oria/tammaa, menestyneetkin piirroskuvalliset hevoset jäävät helposti valokuvallisten rotutovereidensa jalkoihin. Tämä on toisaalta melko kaksipiippuinen juttu, sillä toki ymmärrän, että valokuvalliselle hevoselle halutaan valokuvalliset vanhemmat, mutta toisaalta on hyvä miettiä, onko se yksi piirroskuvallinen sukulainen tosiaan niin suuri ongelma?
Valo- ja piirroskuvat sekaisin
IRL mulla on kaapit täynnä hevospiirrustuksia, ja näin voin tarjota niille hyödyllisen käyttötarkoituksen. Toisaalta haluan osan hevosistani olevan myös valokuvallisia. Olenkin siis tullut siihen tulokseen, että valo- ja piirroskuvallisten sekoittaminen on loppupelissä ihan kelpo vaihtoehto suuremman tallin (allekirjoittaneella siis Rautkymi) kanssa.
Kysymyksiä lukijoille
Kummat ovat enemmän sinun mieleesi: valokuvalliset vai piirretyt hevoset? Millaisia ongelmia olet kohdannut hevostesi kuvien kanssa? Mitä mieltä olet valo- ja piirroskuvallisista hevosista samalla tallilla?
