10v pikseliponeilua takana

Jos tarkkoja ollaan, niin tämä rajapyykki taidettiin virallisesti saavuttaa jo keväällä. Oli miten oli, pikseliponeja on tullut harrastettua nyt puolet elämästäni. Pieni muistelotuokio lienee paikallaan nyt, kun vielä muistan jotakin harrastukseni alkuajoista!

2005-2008 - alkutaival

Tämä oli sitä hoitaja- ja freewebsin valmisulkoasuaikaa. Ensimmäisen vuoden taisin vain toimia hoitajana eri talleilla, erityisesti mieleen jäi Talli Suklaapupu ja Talli FlowerHorse (tmv), joksi ensiksi mainittu muuntui pian alettuani hoitajanurani siellä. FlowerHorsessa taisin hoitaa parikin vuotta ja useita eri hevosia, joista mieleenpainuvin oli eräs pegasostamma, jonka nimeä en enää muista. Myöhemmin tamma siirtyi omistukseeni, mutta hukkui sittemmin bittiavaruuteen.

Ensimmäinen oma tallini oli siskoni ja kahden ystäväni kanssa perustamamme talli Talli HorseHeaven vuonna 2005 tai 2006, jonka nimi on yhtä hulppea kuin mikä monella muullakin tuon aikaisella valmisulkoasutallilla oli.. :D Ystäväni lopettivat pian pikseliponeilun, ja siirryin ylläpitämään siskoni kanssa suomenhevosia kasvattavaa Mansikkamäen siitolaa. Siskonikin pian lopettaessa harrastuksen siirryin ylläpitämään yksin vuonohevosia kasvattavaa Siitola Auringonkajoa (huom. toistuva kirjoitusvirhe :D). Auringonkajon kanssa uskaltauduin koittamaan jäätä valmisulkoasujen ulkopuolelle, mutta tallin uutta, ei-valmisulkoasullista versiota ei taidettu koskaan saada julkaisuun asti. Auringonkajon lisäksi minulla oli liuta muita talliprojekteja, jotka eivät koskaan päässeet julkaisuun asti tai eivät olleet toiminnassa viikkoja kauempaa. Auringonkajon toiminta taisi loppua hieman ennen siittola Kukkakepin, nykyisen Hirttivaaran, perustamista.

Harrastukseni alkutaival jäi sinänsä positiivisesti mieleeni. Olin nuori, minulla ei ollut mitään suuria tavoitteita harrastuksen suhteen, eikä näin ollen tarvetta ottaa suurta stressiäkään tässä asiassa. Lämmöllä muistelen mm. hevossivuja joilla kaikki hevoset oli listattu tietoineen samalle sivulle, ihania valmisulkoasuja, freebokin miljoonia vieraskirjoja, välkkyviä glitterikoristeita ja noloja tallinnimiä.

2008-2013 - tavoille opettelua

Kesällä 2008 perustetun siittola Kukkakepin rinnalle nousi saman ja seuraavan vuoden aikana joitakin pienempiä talliprojekteja (esim. islanninhevostalli Hindber). Näistäkään harva kesti angstisen teinin muuttuvan mielen kanssa julkaisuun tai pitkäikäisyyteen, ja suurin osa tallinraakileista yhdistyikin syksyllä 2009 suurtalli Daydreamiksi, nykyiseksi Rautkymiksi. Kukkakeppi ja Daydream kumpainenkin kokivat monia, osin rajujakin muutoksia vuosien saatossa. Molemmat esimerkiksi vaihtoivat nimiään nykyiseen muotoonsa: Kukkakepistä tuli Hirttivaara lokakuussa 2011 ja Daydreamista Rautkymi niinkin myöhään kuin heinäkuussa 2013. 

Yksi Kukkakepin ja Daydreamin rinnalla toimineista, mainittavan arvoisista talleista on vuosina 2011-2013 toiminut Peikonjoen tila, jonka lopettaminen vielä näin jälkikäteenkin harmittaa. Myös siskoni palasi hetkellisesti takaisin vuosien 2010-2011 paikkeilla, jolloin ylläpidimme Ponikalliota (ratsastuskoulu/maalaistalli). Lisäksi vuoden 2009 tienoilla olin tutustunut myös virtuaaliseen laukka- ja raviurheiluun, joista olen nykyään muutamaa hassua laukkaponia lukuun ottamatta luopunut. Samoihin aikoihin talleistani alkoi löytyä myös piirroskuvallisia hevosia.

Siittola Kukkakepin perustaminen oli ehdottomasti käännekohta pikseliponiharrastuksessani, jota kuvaa hyvin sana "harjoittelu". Harjoittelin ulkoasujen muokkaamista, etsin omaa suuntaani harrastuksessa ja etenkin vuoden 2011 jälkeen yritin pikkuhiljaa ottaa uudelleen entistä enemmän kontaktia myös kanssaharrastajiin (vuoden 2008 jälkeen olin harrastellut lähinnä ylhässä yksinäisyydessäni). Myös teiniangstivaihe näkyy ajoittain selkeästi. :D Kaikesta opettelusta ja lukuisista tauoista huolimatta tämä ajanjakso toi lopulta myös jonkinlaista pysyvyyttä tähän harrastukseen. Tiedä sitten johtuiko se pitkästä "harjoittelu- ja opettelujaksosta" vai yksinkertaisesti siitä, että yritin kovasti kasvaa aikuiseksi.

2013/2014 -> - nykytilanne

Nykytilanteesta ei ole ainakaan vielä paljoa sanottavaa, kun tämäkin vaihe tässä harrastuksessa on vielä melko tuore ja uusi. Hirttivaara ja Rautkymi porskuttavat edelleen eteenpäin ja olen entistä lähempänä oman suuntani löytämistä tämän harrastuksen parissa: teiniangsteilu ja suuruudentavoittelu alkavat pikkuhiljaa olla historiaa. Myös kanssakäyminen muiden harrastajien kanssa on lisääntynyt roimasti lähinnä hevostalli.netin kautta - siis juuri sen foorumin kautta, johon en ennen olisi koskenut pitkällä tikullakaan!

---

Tämä oli tällainen suppea ja tiivis pikamuistelu, jota voin itse käyttää myöhemmin tarvittaessa muistin tukena. Tätä postausta voinee joskus myöhemmin jatkaa pohdinnalla siitä, että mitä tästä harrastuksesta on saanut/saa irti, ja mikä pitää ihmisen mukana tässä touhussa vuodesta toiseen. 

Anyway, toivottavasti innostuit itsekin tekemään nostalgiatripin oman harrastuksesi alkuaikoihin. (: