torstai 3. syyskuuta 2015

Rotupohdiskelua

(Hopsista, jäi näemmä epähuomiossa elokuussa kirjoittelut välistä.. :)

Olen tässä parin viime päivän aikana tarkastellut Rautkymin hevoslistoilta löytyviä rotuja ja pohtinut kyseisten rotujen yleisyyttä virtuaalimaailmassa sekä tyytyväisyyttäni Rautkymin  hevos- ja ponirotujen kirjoon.

Kylmäveriset

Kylmäveristen joukossa tuntuu olevan muutama ihan semi suosittu rotu, joiden kanssa ei tulle ongelmia ainakaan vähään aikaan. Irlannincobien kanssa ei ole mitään hätää, lisäksi shireihin ja percheroneihinkin tuntuu törmäävän hieman aiempaa enemmän. Muutamia eestiläisiä ja bretagnejakin olen nähnyt, joten näidenkään kanssa ei olla missään suuremmassapaniikissa - etenkään, kun eestiläisten kanssa oma intoni ja motivaationi on aika nollissa. 

Suurimmaksi ongelmaksi onkin muodostunut raskas neuvostoliitontyöhevonen. Tuon rodun parista tiedän vain omat kaksi tammaani, kaksi myymääni suvutonta hevosta sekä nuoremman tammani isän. Ei sillä että mulla olisi suunnitelmissa kyseistä rotua ruveta sen suuremmin kasvattamaan, mutta olisi ihan kiva saada Jevlálijallekin jossain vaiheessa jälkikasvua.

Kylmäveristen rotuvalikoimaan olen melko tyytyväinen, enkä koe tarvetta sen suuremmin hamstrata uusia rotuja niiden joukkoon ainakaan vähään aikaan. Kuitenkin kun joskus jotain uutta kylmäverirotua olen talliin lisäämässä, se on ehdottomasti clydesdale.

Lämminveriset

Meidän lämminveriset ovat melko pitkälti sen rotuisia, että niille sulhasia ja morsmaikkuja etsittäessä ei tarvitse hetkeen panikoida. Ainoastaan askellajihevosten (tennesseenwalker, missourinfoxtrotter) ovat ajoittain tuottaneet päänvaivaa, mutta näitäkin kyllä olen muilla talleilla nähnyt. Knabstruppeja mulla on parin tamman verran, ja silloin harvoin kun niille oria tarvitsen, niitä etsiessä saa nähdä hieman enempi vaivaa. Myös andalusialainen voitaneen lukea näihin "ongelmarotuihin". 

Lämminveristenkin kanssa olen melko tyytyväinen nykyiseen rotukirjoon. Toisaalta haluaisin dongolan tai pari talliin, mutta koska kyseisen rodun edustajia ei ole kuin kourallinen, tuntuisi tuo lisäys ehkä hieman turhan työläältä. Myös askellaji- ja lännenratsastusrotuja voisin ottaa lisää, mutta koska olen laiskistunut hevosteni kilpailuttamisessa kyseisissä lajeissa, annan tämän idean jäädä vielä ajatuksen tasolle. Irish sport horse olisi ihan varteenotettava lisä, mutta katsellaan... :)

Ponit

Voidaan ihan heti alkajaisiksi sanoa, että mulla tekisi mieli heivata american miniature horset pois Rautkymistä. Tämän varmaan tulen tulevaisuudessa tekemään, mutta jätän kuitenkin itselleni kahden yksipolvisen minin vielä syntymättömän jälkeläisen. Näitä hetken huumassa kerran toin neljä talliin, ja nyt ei nappaa kyllä enää yhtään.

Mutta näin muuten, meidän poneissa on aika paljon noita "ongelmarotuja". Amerikanponeille on kovin vaikea löytää erisukuisia seuralaisia. Lewitzeritkin ovat hieman hankalia, mutta eivät vielä aivan täysinmahdottomia. 

Aivan omaa luokkaansa ovat kuitenkin ariegenponi, kaspianponi ja konik. Ariegeja ja kaspianponeja mulla on siis yksi suvullinen kummastakin rodusta, ja näille isäehdokkaita etsiessä ei ollut varaa olla turhan nokonuuka esimerkiksi suvun pituuden suhteen, sillä tarjonta ei päätä huimannut. Suurin ongelma lienee konik, joita pitkän tauon jälkeen toin neljä yksilöä talliin. Mulla oli joskus Rautkymin alkuaikoina yksi koniktamma varsoineen, ja silloin bongasin myös pari rodun edustajaa muillakin talleilla. Nyt en ole rotuun törmännyt ja voisin melkeinpä väittää, että meiltä Rautkymistä löytynee ainoat (elossa olevat) konikit koko virtuaalimaailmasta. Täytynee näitä siis tuoda pari rotua lisää talliin, jottei ihan heti olla ongelmissa näiden kanssa.

Ponienkin rotukirjoon olen melkolailla tyytyväinen. Welshejä haluaisin myös B- ja C-sektioista ja haflingeritkin olisivat kivoja, mutta katsellaan, katsellaan..

---

Loppuun vielä sellainen ilmoitus, että jos kasvatat kylmäverisiä ja/tai jotain näistä roduista joita listasin "ongelmaroduiksi", niin me otettaisiin teidät mielellämme linkinvaihtoon! (: